Rikkaus ja köyhyys
Rikas mies vertaus
Uudessa testamentissa on vertaus rikkaasta miehestä, joka kohtaa Kristuksen. Hän kysyy, kuinka olla täydellinen ja mitä häneltä puuttuu elämässään.
Ote kirjasta ‘The Original Aramaic New Testament in Plain English’
Matt: 19:16 – 19:26
Ja yksi tuli lähelle ja sanoi hänelle:
“Hyvä opettaja, mitä hyvää minä teen voiko saada iankaikkisen elämän?”
Mutta hän sanoi hänelle: “Miksi kutsut minua hyväksi? Ei ole muuta hyvää kuin Jumala yksin.
Mutta jos haluat päästä elämään, pidä käskyt.”
Hän sanoi hänelle: “Mitkä käskyt?” Yeshua sanoi hänelle:
“Älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti.”
“Kunnioita isääsi ja äitiäsi”, ja “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
Tuo nuori mies sanoi hänelle: “Olen pitänyt kaikki nämä lapsuudestani; Mikä minulta puuttuu?”
Yeshua sanoi hänelle: “Jos haluat olla täydellinen, mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille ja sinulla on oleva aarre taivaassa, ja tule perässäni.”
Mutta kun tuo nuori mies kuuli tämän, hän meni pois, koska se oli hänelle tuskallista, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
Yeshua sanoi opetuslapsilleen: “Amen, sanon teille, että rikkaan miehen on vaikea astua Taivasten Valtakuntaan.”
“Ja taas minä sanon teille, että se on helpompaa kamelin päästä neulansilmään kuin rikkaan miehen päästä Jumalan valtakuntaan.”
Mutta kun opetuslapset kuulivat tämän, he hämmästyivät suuresti ja sanoivat:
“Kuka voi sitten pelastua?”
Yeshua katsoi heitä ja sanoi heille: “Tämä on mahdotonta ihmiselle, mutta kaikki on mahdollista Jumalalle.”
Mitä on olla “rikas”? Normaalisti se on ajatus, että “minä” omistan jotain, että ensinnäkin on olemassa “minä”, jolla on jonkinlaista olemassaoloa. Ja tämä “minä” on todellinen ja pidän itseäni tuona “minänä”. Mitä köyhyys sitten on? Onko se tietämättömyys meidän todellisesta itsestämme, kun pidämme itseämme rajoittuneena yksilönä?
Tässä tarinassa nuori mies oli pitänyt kaikki peruskäskyt lapsuudestaan asti, mikä on poikkeuksellista ja sinänsä hämmästyttävää. Kuinka moni meistä voi sanoa omaavansa näin korkeaa eettistä tilaa tai tasoa? Minua hämmästyttää tämän otteen loppu. Kun Kristus sanoo: “Ihmiselle tämä on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.”
Kristus haastoi meidät aiemmin sanomalla, Matt. 5:48: “Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” Kuinka “minä”, joka olen vain ihminen, voi olla täydellinen? Voisiko olla, että niin kauan kuin pidämme itseämme yksilöllisenä ihmisenä, jolla on käsitys erillisestä “minästä”, emme pysty olemaan täydellisiä? Näin täytynee olla, sillä kuten ymmärrämme, täydellisyys on kaukana siitä, mitä olemme tällä hetkellä.
Ehkä, jos tuntisimme todellisen itsemme, puhtaan ‘minä olen’, ilman mitään ylimääräisiä määritelmiä, siitä keitä olemme, niin mikä tahansa voisi todella olla mahdollista? Nykyisessä käsityksessämme ihmisinä tai egona on mahdotonta saavuttaa “taivasten valtakuntaa”, toisin sanoen oivaltaa se, keitä todella olemme. Mutta kun keskitymme ja siirrämme huomiomme tähän “minään”, voimme saada selville totuuden sen luonteesta, että sellaista hahmoa kuin erillinen “minä” ei itse asiassa ole olemassa.
Saamme pääsyn ELÄMÄÄN, pois syntymän ja kuoleman kehästä. Toistaiseksi olemme kaikki kuin kuolleita siinä mielessä, että uskomme, että synnymme ja jonakin päivänä kuolemme. Ainoa elävä on guru, Mestari, jonka kanssa olemme identtisiä, mutta emme ole tästä tietoisia. Guru on tullut herättämään meidät unestamme. Ja hän on antanut meille keinon herätä.
Itsetutkimus käytäntönä on metodi, jota Sri Ramana Maharshi suositteli ja myös Kristus sanoessaan: “Rakasta Jumalaasi (itseäsi) koko sydämestäsi, kaikesta mielestäsi ja kaikesta sielustasi”.
Sen seurauksena, että tutkimme keitä me olemme, mikä saa voimansa rakkaudesta, seuraa antautuminen.
Vapaus egosta ja oleminen sellaisina kuin todellisuudessa olemme.
